FM Aino Sarkian sosiaalityön väitöskirjan "Epävirallinen ja virallinen taloudellinen apu vähävaraisten lapsiperheiden lasten ja vanhempien kokemana. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus" tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjänä toimii professori Merja Laitinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kiili (Jyväskylän yliopisto).

Tapahtuman osoite:
Seminarium-rakennus, Seminaarinkatu 15
Jyväskylän yliopisto 40014


***

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä vähävaraisten lapsiperheiden lasten ja vanhempien kokemuksista virallisesta ja epävirallisesta taloudellisesta avusta. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1) minkälaisia merkityksiä vähävaraisten lapsiperheiden vanhemmat antavat epäviralliselle ja viralliselle taloudelliselle avulle, 2) minkälaisia merkityksiä vähävaraisten perheiden lapset antavat epäviralliselle taloudelliselle avulle, 3) minkälaisia yhteisesti jaettuja ja jakamattomia taloudellisen avun merkityksiä lasten ja vanhempien kesken ilmenee. Tutkimus kiinnittyy fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan ja sen aineisto on analysoitu fenomenologis-hermeneuttisella menetelmällä. Taloudellisen avun kokemusta tarkastellaan 34 vähävaraisen lapsiperheen perheenjäsenen näkökulmasta. Tutkimusosallistujista 20 oli tutkimuksen teon aikana 9–17-vuotiaita lapsia ja 14 aikuisia. Aineistonkeruu tehtiin kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Ensimmäisen vaiheen muodostivat haastattelut. Aikuisten haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, lapsilla oli yksilöhaastattelujen lisäksi parihaastatteluja ja yksi ryhmähaastattelu. Toisessa vaiheessa taloudellisen avun kokemusta lähestyttiin luoviin menetelmiin perustuvilla video- ja kirjoitustuotoksilla. Toiseen vaiheeseen osallistui yksi lapsi ja kuusi aikuista. Aineiston analyysin perusteella vanhempien ja lasten virallisen ja epävirallisen taloudellisen avun merkitykset ilmenevät kolmena merkityskokonaisuutena, jotka ovat taloudellisen avun perusta, taloudellisen avun tarpeet ja hakemisen prosessit, sekä epävirallinen taloudellinen apu mahdollistajana. Lapsilla ja vanhemmilla on yhteisesti jaettuja, mutta myös jakamattomia taloudellisen avun merkityksiä, joita ilmenee kaikissa kolmessa merkityskokonaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että lapsiperheiden taloudellisen avun kokonaisuuden tarkastelu sekä lasten että vanhempien näkökulmasta tuottaa kokonaisvaltaista ymmärrystä tutkimusaiheesta. Tutkimuksen perusteella fenomenologisesti orientoituneella sosiaalityön tutkimuksella voidaan lähestyä yksilöiden kokemuksellisen näkökulman lisäksi laajoja, lapsiperheköyhyyden kaltaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.