YTM Magdalena Celuchin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Aftermath of abuse. Reactions of targets and bystanders to online harassment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. syyskuuta 2024 kello 12 alkaen. Paikkana on Linna-rakennuksen auditorio K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer Samuel Farley Sheffieldin yliopistosta, Iso-Britanniasta. Kustoksena toimii sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

***

Tiivistelmä

Verkkohäirintä on noussut suureksi huolenaiheeksi tieto- ja viestintätekniikan laajan käytön vuoksi. Erityisesti sosiaalisella medialla on merkittävä rooli ilmiön kehittymisessä. Verkkohäirinnällä on huomattavia vaikutuksia uhreihin ja sivullisiin ja se on tunnustettu merkittäväksi uhaksi tasa-arvolle, demokratialle ja yleisön tiedonsaannille. Vaikka akateeminen kiinnostus aiheeseen on kasvanut, tarvitaan lisää tutkimusta hyväksikäytön seurauksista sekä uhrien ja sivullisten kokemuksista myös ammatillisissa yhteyksissä. Verkkohäirinnän seurauksien tutkiminen on olennainen edistysaskel ymmärtääksemme häirintätilanteitä ja niiden vaikutuksia kohteeksi joutuneisiin henkilöihin ja yhteisöihin. Tämä sosiaalipsykologian väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, joissa käytetään pitkittäistutkimusta, kokeellisia asetelmia ja kansainvälistä vertailua verkkohäirinnän seurauksien analysointiin. Väitöskirjassa tutkitaan verkkohäirinnän kokemisen pitkän aikavälin seurauksia sekä uhrien selviytymisstrategioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan verkkohäirinnän sivullisten kokemuksia, mukaan lukien heidän tunnereaktioitaan, ja selviytymisstrategioita, joita he suosittelevat uhrille. Tutkimukset kohdistuvat suomalaisiin työntekijöihin ja erityisesti yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaan, media-alan ammattilaisiin ja kunnanvaltuutettuihin. Lisäksi tutkimus kattaa kansainvälisen kontekstin, johon osallistuu aikuisväestöä kuudesta Euroopan maasta: Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta ja Puolasta. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että verkossa tapahtuvan häirinnän eri muodot ovat erittäin yleisiä, ja että häirinnällä on kielteisiä seurauksia sekä häirinnän uhreille että sivullisille. Häirinnän yleisyys ja vakavuus, uhrin näkyvyys julkisuudessa, sosiaalinen tuki ja uskomukset minäpystyvyydestä olivat keskeisiä tekijöitä, jotka liittyivät uhrien tapaan selviytyä häirinnästä. Lisäksi läheinen suhde uhriin johti sivullisten suurempaan ahdistuneisuuteen ja myös uhrille suositeltuihin vastatoimenpiteisiin. Tulokset korostavat laajemman ammatillisen ja kulttuurisen kontekstin merkitystä verkkohäirintätilanteissa. Tieto näistä monitahoisista suhteista tuottaa arvokasta näkemystä turvallisempien ympäristöjen luomiseksi ja sellaisten ohjeiden laatimiseksi, joilla edistetään häirintään vastaavia reaktioita, jotka hyödyttävät asianomaisia henkilöitä ja heidän yhteisöjään.