Suomessa naisten osuus tekniikan alan koulutuksen aloittaneista on Pohjoismaiden pienin ja OECD-maiden pienimpiä. Naisten määrä tekniikan alojen opiskelijoista on 19 %, ICT-aloilla 15 %. Vuonna 2016 suomalaisista palkansaajista alle 10 % sijoittui ammatteihin, joissa on tasaisesti naisia ja miehiä.

Keskustelutilaisuudessa etsitään uusia näkökulmia stereotypioihin, jotka turhaan rajoittavat yksilöiden koulutus- ja ammatinvalintoja ja estävät osaamisen optimaalista kohdentumista. Väärät käsitykset ylläpitävät sukupuolistereotypioita, sukupuolittain eriytyneitä opiskelu- ja työaloja ja siten epätasa-arvoa.

Toimittaja Leena Brandtin juontamassa paneelissa keskustelevat:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Hanni Muukkonen, professori, Oulun yliopisto
Peter Vesterbacka, yrittäjä, FinEstBay Area Development

Keskustelua kommentoivat Sara Ikonen, Anna Lemström, Sofia Savonen ja Noora Vänttinen.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliito, Soroptimist International Finland ja Zonta International Piiri 20.

#tasaarvoteot #SuomiAreena2019


***

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 suomalaisista palkansaajista 9,3 % sijoittui ammatteihin, joissa on tasaisesti naisia ja miehiä. Asiat eivät muutu itsestään: nuorten toiveammatit noudattelevat edelleen stereotyyppisiä jakoja. Esimerkiksi tekniikan aloilla opiskelevissa naisten määrä on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä vain muutamalla prosenttiyksiköllä (vuonna 1987: 16 % ja vuonna 2017: 20 %).

Yritysten ylin johto on miesenemmistöistä: naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on 29 %, pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 25 % ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajissa 7 %. Kaikista johtajista (ylin johto ja keskijohto, kaikki sektorit) naisten osuus on 29 %. Johtajiksi valikoituu usein tekniikan alan koulutuksen suorittaneita.

Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan suomalaisten mielestä teknisten ja ICT-alojen (tietojenkäsittely ja tietoliikenne) työtehtävissä tulisi olla enemmän naisia: samaa mieltä väitteen kanssa oli 76 % miehistä ja 83 % naisista. Suomalaiset myös arvioivat sekä talouselämän että yritysten hyötyvän, jos johtopaikoilla olisi enemmän naisia (naisista 89 %, miehistä 71 % samaa mieltä).