Väitöskirjassa käsitellään naisia ja naisten asemaa korkea-asteen insinööriopetuksessa Suomessa. Tutkimuksessa pyritään vastataan kolmeen keskeiseen kysymykseen. Ensiksi esitellään tyttöjen valintoja ja kokemuksia, jotka lopulta johtavat opintojen aloittamiseen korkea-asteen insinööriopetuksessa Otaniemessä (entinen Teknillinen korkeakoulu, nykyinen Aalto yliopiston teknilliset korkeakoulut). Toiseksi esitellään kaksi erilaista kustannustehokasta ja hallinnollisesti ketterää tapaa tukea naisopiskelijoita heidän opinnoissaan. Kolmanneksi esitellään nuorten nais-diplomi-insinöörien alkuvaiheen työuria.

Teknillisen korkeakoulun naisopiskelijat jättävät päätöksen opiskelupaikan valinnasta myöhäisempään kuin heidän mieskollegansa. Naisilla on myös enemmän kiinnostuksen kohteita insinöörialojen ulkopuolella. He eivät arvota tekniikkaa tekniikan vuoksi vaan sen perusteella, miten sitä voi hyödyntää tulevaisuuden työelämässä. Opiskelijoina naiset hyötyvät hyvästä opiskeluilmapiiristä sekä sosiaalisista opetusmetodeista.

Työuran alkupäässä naiset kohtaavat enemmän haasteita kuin heidän mieskollegansa. Miehiin verrattuna naiset ovat haluttomampia ottamaan riskejä, he ovat vähemmän kilpailullisia ja heillä on enemmän haasteita työn ja perheen yhdistämisessä. Muun muassa näiden asioiden vuoksi naisten täytyy jatkuvasti vakuuttaa osaamistaan työpaikalla. Sukupuolten välinen palkka-ero viisi vuotta valmistumisen jälkeen on noin 500 € kuukaudessa miesten hyväksi.

Vastaväittäjä: professori Anette Kolmos, Aalborg University, Tanska

Kustos: Professori Lauri Malmi, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Tietotekniikan laitos

Elektroninen väitöskirja: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18723